Tunne, tahto ja realiteetit
Tavastia Suur+ – Stadi HC 7 – 4
0+0 (0 pim)
Selkeästi kovin vastustaja tällä kaudella tähän mennessä. Eikä lähdetty peruuttelemaan vaikka emme saaneet kuin 10 pelaajaa jalkeille. Ottelu oli alusta alkaen todella tasainen ja hyvä vääntö. Siinä missä meidän maalit syntyivät kahdesta eri kynästä, kaverilta löytyy peräti 6 eri maalintekijää. Ratkaisijoita ei siis meillä ollut ihan tungokseksi asti.
Oma pelini vaelteli siellä paskan ja huonon rajamailla. Kahdella kentällä painettiin ja neljällä puolustajalla. Sen lisäksi että olimme hieman kevyellä pääluvulla liikenteessä, oli vastustajalla parempi taitotaso. Tahdolla ja fiiliksellä pysyimme taistelussa mukana ja vasta viimeisessä erässä ottelu kääntyi vastustajan eduksi. Ottelun aikana fiiliksemme löi jo vähän ylikin, kun pari meidän kaveria ei ollut tyytyväisiä meidän ainoan mukana olleen pelintekijän ratkaisuihin. Nämä ylitunteet purkautuivat sitten valitettavasti meuhkaamisella vaihtoaitiossa omille.
En kovin mielelläni tuohon puuttuisi, mutta tänään kapteenina ja joukkueenjohtajana yritin pelin jälkeen tunteiden tasoituttua tarjota kaikille osapuolille keskustelevampaa ja rakentavampaa otetta. Tilanne oli siinä mielessä vähän “epäreilu” koska kaikki johtui siitä että meille tehtiin enemmän maaleja kuin me pystyimme yhdellä pelinrakentajalla tekemään. Tätä pelinrakentajan roolia olisi pitänyt ehkä miettiä ja teroittaa jo ennen ottelua, joten otan siitä täyden vastuun.
Mutta, kun sanon että meiltä puuttui tänään joukkueesta 5 pelaajaa (joista 4 mahtuu tämän(kin) kauden pistepörssin viiden parhaan joukkoon, ja joista 2 on loistavia pelintekijöitä ja 3 loistavia maalintekijöitä), niin miksi se on “selittelyä” ja epäolennaista? Minusta se on jumalauta realiteetti. Ja nyt kun sanon että oltais voitettu jos nää olis ollu mukana, niin se ei tietenkään tarkoita sitä että 10 tänään pelannutta on ihan turhia, vaikka se niin tietysti tulkitaan. Jokaista jätkää tarvitaan ja jokaiselle jätkälle löytyy se oma rooli siitä omasta kentällisestä. Näistä pitäisi puhua selkeästi huomattavasti enemmän. Jauhetaan sitä paskaa sitten pelin jälkeen ja saunailloissa.
On ihan hyvä joskus katsoa asioita eri perspektiivistä. Rakentavinta ja antoisinta on yrittää nähdä kokonaisuuksia jotka muodostuvat tässä tapauksessa niistä rakennuspalikoista joita joukkueessamme on. Joka ottelussa pitäisi rakentaa ketjut siten että jokaisessa ketjussa on yksi pelintekijä, jonka kautta peliä pelataan. Lisäksi pakkiparit niin, että toinen on hyökkäävämpi ja toinen taas enemmän “stay-at-home” -tyyppinen varmistava puolustaja.
Stadi HC:ssa on valtava määrä vielä vapauttamatonta peliälyä ja -oivallusta. Pelisysteemin ajoittainen puuttuminen ja ketjujen epätasapainoiset kasaukset johtavat usein siihen että joudumme pelaamaan ns. reaktiopeliä, jossa kukaan ei voi ennakoida mitä kaveri yrittää tehdä ja mistä hän yrittää sinua etsiä. Periaatteessa raa’asti sanottuna kenelläkään ei ole “oikeutta” puuttua kenenkään pelityyliin, koska monesti ei ole edes sovittu mitään. Eli ennenkuin räksytät kaverille ettei hän pelaa niinkuin pitäisi, kerro hänelle miten hänen pitäisi pelata ja varmista että muutkin kentällisen jäsenet kuulevat. Silloin teillä on jo (ehkä se ratkaiseva?) pala pelisysteemiä olemassa ja ainakin teoriassa peli paranee.
Toisaalta se, että tunteet kuohuu, kertoo siitä että jengi oikeasti välittää asioista, joukkueesta, pelistä ja lopputuloksesta. Mun ei ole Stadi HC:ssa koskaan tarvinnut sitä epäillä, eikä tarvitse nytkään. Parhaassa tilanteesa tietysti pystymme suuntaamaan kaiken energian positiivisesti kentälle ja pelaamiseen, jota olemme onnistuneesti harjoittaneet muutamassa voitto-ottelusta pahastakin vastustajasta.
Täytyykin ennen seuraavaa ottelua kopissa ihan väkisin puhua tulevasta koitoksesta ja käydä läpi näitä ketjujen roolituksia ja pelitapaa. Ei siinä varmaan ainakaan mitään menetä. Ketjut tulee rakentaa peliä tekevän sentterin ympärille ja roolittaa huolellisesti. Toivottavasti meillä on tulevaisuudessa koko materiaalimme käytössä.
Täältä tähän, eikä edellä ole sitten kenellekään mitään henkilökohtaista sitten, joten turha alkaa kyräilemään








Ainoa pelinrakentaja tässä pelissä oli meidän #12 joka on pakki. Meidän #8 rakenteli peliään lähinnä itselleen , ei joukkueelle! Muuten ihan kiva peli. Joukkueessa on maalintekijöitä vainka kuinka paljon,jos heille mahdollisuuksia( syöttöjä) annetaan, mutta ilman kiekkoa on vaikea lätkässä maaleja tehdä.
Terveisin #67