Oy Lättysyöttö Ab

JWC -mestaruus!!

HC Boners – HC Andersen    8 – 7

Pukukoppipelaamista + Näkymätöntä röyhintää (0 pim)

Jatkoajan raportista käy kaikki geneerinen ilmi, se löytyy tästä: “HC Boners sai revanssinsa“. Itsellä oli tehojen puolesta kiikari-ilta, mutta muuten kiekko ja luistin liikkui ihan maukkaasti. Olen ihan tyytyväinen omaankin suoritukseen, mutta kyllä tämä maukas voitto ajaa kaiken oman edelle. Määrätietoisesti ja orjallisesti pelisysteemiä noudattaen voitimme ennakkoon ns. paperilla vahvemman joukkueen.

Kuluneen vuoden aikana oli jätkät kehittyneet huimasti. Viime vuoden tapahtuma kipinöi monen kiekkoilijan harrastuksen uuteen alkuun ja se kyllä näkyi jäällä. Ei ollut enää yhtään keilaa kierrettävänä eikä helppoja ratkaisuja.

Tämä viikko oli varsinainen härkäviikko. Seuraava koitos olisi tiistaiaamun Helsingin Sanomat – Sonera… Voi olla etten jaksa, mutta katsotaan.

Syöttö kuin suudelma

Sorry – Stadi HC    2 – 4

0+1 (4 pim)

Käytiin Matinkylässä Sorryn vieraana. Kohtuullisen helppo matsi meidän fiiliksellä, joka oli jälleen kerran huippuluokkaa. Meillä on tällä kaudella asiat sujuneet poikkeuksellisen hyvin niin kentällä kuin sen ulkopuolellakin ja se näkyy otteluiden lopputuloksissa. Mahtava peli taas joka jätkältä. Joukkue isolla J:llä.

Stadi HC – HB    9 – 5

0+1 (2 pim)

Hockey Bears saapui täysmiehityksellä pimeään torstai-iltaan Malmille. Sikäli erikoista että olivat tarvinneet täydennysmiehiä ihan Karhu-Kissojen edustusjoukkueesta asti, vaikka omiakin oli ihan riittämiin. Eipä auttanut edes pari supertähteä meidän huippumotivoitunutta ryhmää vastaan. Meilläkään ei ollut edes ihan kaikista paras mahdollinen kokoonpano jäällä, mutta asenne ja tahto ratkaisi ottelun eduksemme.

Naurettavimmat hetket koin kun erätauolla kysyin vastustajan kapteenilta että “Miksi ette omalla porukalla tulleet?” niin vastasi vaan että “Ihan omia jätkiä on kaikki”. Yearight. Samapa tuo, opetuksen saivat; meille ei vittuilla.

Hommat jatkuu tämän päivän lepuuttelun jälkeen huomisella Jatkoaika Winter Classsic -ottelulla Valkeakosken jäähallissa. Oma rooli löytynee jostain hyökkäysvitjasta. Ystävyysottelun tunnelmassa vedettävän matsin lopputuloksella ei ole niinkään väliä. Kunhan pääsee itse kihauttamaan pari.

Loma-aamu ja peli

Lemminkäinen – Sonera    4 – 11

0+3 (2 pim)

Joo, kolme kihausta meikäläisenkin syötöistä. Yksi oli kakkossyöttö läpiajoon josta kaveri vielä siirsi vastuuta, mutta kaksi muuta suoraan oivalluksen tähtikuviosta. Toinen Ollin opetuksen mukaan selän takaa “vitun hienosti” ja toinen tolpan kautta Ihan hauskaa oli pelailla, vaikka heti alussa meinasin saada kaksi mailaa käyttööni. Toista tarjottiin kainaloon molemmin puolin mutten kelpuuttanut. Kävin sitten olkapäällä ilmoittamassa etten tarvitse toista mailaa, eikä kahdella saisi kai pelatakaan. Vastustajalla oli vaikeuksia säilyttää tasapainoaan tämän viestin saatuaan joten olin oikeutettu kahden minuutin täysistuntoon.

Seuraava koitos huomenna Sorryn vieraana Stadi HC:n kanssa.

Eräs lauantaipäivä

Team Pappa – Stadi HC    5 – 4

0+2 (4 pim)

Ihan hauska matsi. Oma peli kulki helvetin hyvin ja luistelu tuntuu todella irtonaiselta. Mukava painaa ja tehdä hommia kun tiimikin toimii. Joukkueessa on helvetin hyvä henki ja pelattiin taas hyvä matsi. Oltaisiin ehkä tasapeli ansaittu vähintään, mutta niin kovasti haluttiin voittoa että oltiin lopussa kahdella kärkkymässä kun vastustaja päätti tehdä voittomaalin. Eihän siinä… Hyvä peli jokatapauksessa.

Kesälomaa tässä vietellään ja kovasti olympialaisia katsellaan. Huomenillalla Stadi HC:n treenit Malmilla. Ensi viikolla muutenkin kivasti jäitä. Palaamme asiaan.

Tunne, tahto ja realiteetit

Tavastia Suur+ – Stadi HC    7 – 4

0+0 (0 pim)

Selkeästi kovin vastustaja tällä kaudella tähän mennessä. Eikä lähdetty peruuttelemaan vaikka emme saaneet kuin 10 pelaajaa jalkeille. Ottelu oli alusta alkaen todella tasainen ja hyvä vääntö. Siinä missä meidän maalit syntyivät kahdesta eri kynästä, kaverilta löytyy peräti 6 eri maalintekijää. Ratkaisijoita ei siis meillä ollut ihan tungokseksi asti.

Oma pelini vaelteli siellä paskan ja huonon rajamailla. Kahdella kentällä painettiin ja neljällä puolustajalla. Sen lisäksi että olimme hieman kevyellä pääluvulla liikenteessä, oli vastustajalla parempi taitotaso. Tahdolla ja fiiliksellä pysyimme taistelussa mukana ja vasta viimeisessä erässä ottelu kääntyi vastustajan eduksi. Ottelun aikana fiiliksemme löi jo vähän ylikin, kun pari meidän kaveria ei ollut tyytyväisiä meidän ainoan mukana olleen pelintekijän ratkaisuihin. Nämä ylitunteet purkautuivat sitten valitettavasti meuhkaamisella vaihtoaitiossa omille.

En kovin mielelläni tuohon puuttuisi, mutta tänään kapteenina ja joukkueenjohtajana yritin pelin jälkeen tunteiden tasoituttua tarjota kaikille osapuolille keskustelevampaa ja rakentavampaa otetta. Tilanne oli siinä mielessä vähän “epäreilu” koska kaikki johtui siitä että meille tehtiin enemmän maaleja kuin me pystyimme yhdellä pelinrakentajalla tekemään. Tätä pelinrakentajan roolia olisi pitänyt ehkä miettiä ja teroittaa jo ennen ottelua, joten otan siitä täyden vastuun.

Mutta, kun sanon että meiltä puuttui tänään joukkueesta 5 pelaajaa (joista 4 mahtuu tämän(kin) kauden pistepörssin viiden parhaan joukkoon, ja joista 2 on loistavia pelintekijöitä ja 3 loistavia maalintekijöitä),  niin miksi se on “selittelyä” ja epäolennaista? Minusta se on jumalauta realiteetti. Ja nyt kun sanon että oltais voitettu jos nää olis ollu mukana, niin se ei tietenkään tarkoita sitä että 10 tänään pelannutta on ihan turhia, vaikka se niin tietysti tulkitaan. Jokaista jätkää tarvitaan ja jokaiselle jätkälle löytyy se oma rooli siitä omasta kentällisestä. Näistä pitäisi puhua selkeästi huomattavasti enemmän. Jauhetaan sitä paskaa sitten pelin jälkeen ja saunailloissa.

On ihan hyvä joskus katsoa asioita eri perspektiivistä. Rakentavinta ja antoisinta on yrittää nähdä kokonaisuuksia jotka muodostuvat tässä tapauksessa niistä rakennuspalikoista joita joukkueessamme on. Joka ottelussa pitäisi rakentaa ketjut siten että jokaisessa ketjussa on yksi pelintekijä, jonka kautta peliä pelataan. Lisäksi pakkiparit niin, että toinen on hyökkäävämpi ja toinen taas enemmän “stay-at-home” -tyyppinen varmistava puolustaja.

Stadi HC:ssa on valtava määrä vielä vapauttamatonta peliälyä ja -oivallusta. Pelisysteemin ajoittainen puuttuminen ja ketjujen epätasapainoiset kasaukset johtavat usein siihen että joudumme pelaamaan ns. reaktiopeliä, jossa kukaan ei voi ennakoida mitä kaveri yrittää tehdä ja mistä hän yrittää sinua etsiä. Periaatteessa raa’asti sanottuna kenelläkään ei ole “oikeutta” puuttua kenenkään pelityyliin, koska monesti ei ole edes sovittu mitään. Eli ennenkuin räksytät kaverille ettei hän pelaa niinkuin pitäisi, kerro hänelle miten hänen pitäisi pelata ja varmista että muutkin kentällisen jäsenet kuulevat. Silloin teillä on jo (ehkä se ratkaiseva?) pala pelisysteemiä olemassa ja ainakin teoriassa peli paranee.

Toisaalta se, että tunteet kuohuu, kertoo siitä että jengi oikeasti välittää asioista, joukkueesta, pelistä ja lopputuloksesta. Mun ei ole Stadi HC:ssa koskaan tarvinnut sitä epäillä, eikä tarvitse nytkään. Parhaassa tilanteesa tietysti pystymme suuntaamaan kaiken energian positiivisesti kentälle ja pelaamiseen, jota olemme onnistuneesti harjoittaneet muutamassa voitto-ottelusta pahastakin vastustajasta.

Täytyykin ennen seuraavaa ottelua kopissa ihan väkisin puhua tulevasta koitoksesta ja käydä läpi näitä ketjujen roolituksia ja pelitapaa. Ei siinä varmaan ainakaan mitään menetä. Ketjut tulee rakentaa peliä tekevän sentterin ympärille ja roolittaa huolellisesti. Toivottavasti meillä on tulevaisuudessa koko materiaalimme käytössä.

Täältä tähän, eikä edellä ole sitten kenellekään mitään henkilökohtaista sitten, joten turha alkaa kyräilemään

Yhteenvetoja

Niin. Sain tämän tosiaan pelaamaan nyt kuten pitääkin, joten voinkin kirjoitella viimeaikaisista tapahtumista oikein tosissaan. Osasyynä sille etten ole pariin viikkoon päivittänyt on tälläkertaa se, että Stadi HC on pelannut helvetin hyvin. En ole siis halunnut murtaa taikaa. Syy-yhteys selviää viimeistään huomenna kun taas pelataan.

Uusi kone saapui ajallaan. Onhan tuo huikea laitos kertakaikkiaan. Speksit jo aiemmin luettelinkin joten tässä yhteydessä lienee paikallaan käyttökokemukset.

Odottelin kovasti että laitteesta löytyy jotain vikaa. Loppuvuodesta tuli tätä uutta mallia Applelta paljonkin ulos viallisena. Pääosin viat olivat näytössä, tässä tuloksia siitä: http://imac.squeaked.com/results.php Omassani ei testien perusteella aluksi ollut paljoakaan vikaa. Optinen asema naarmuttaa levyjä jos ne tunkee vinossa ja iSightissä on pari kuollutta pikseliä. Ei paha. Näytön välkkymistä ja räpsymistä esiintyi noin viikon käytön jälkeen yhtenä päivänä, muttei ole sen jälkeen näkynyt, vaikka olen aika paljon konetta pelaamalla kuormittanutkin. Toissapäivänä tuli vielä firmware-päivityskin tuohon näyttöön, joten uskon että se on nyt kunnossa.

En muista mainitsinko jo että hommasin Turo Järvisen gamewornin. Noh, sellainen kuitenkin tuli hommattua kun edellinen HIFK gw on jo neljän vuoden takaa. Hienon pelimiehen paita. Turo on ollut loukkaantumisensa ja toipumisensa jälkeen yksi IFK:n parhaita puolustavia hyökkääjiä. Olen tällä kaudella käynyt kaikissa IFK:n kotiotteluissa yhtä lukuunottamatta, jonka näin kuitenkin telkkarista. Taisin olla muka kipeenä tuolloin.

Jokatapauksessa, yhtä kaikki, Kimmo Kuhdan paluu oli mukava asia. Mies on nyt parissa viime ottelussa esittänyt selkeästi kenttäpelaajista parhaita otteita. Sähäkkää, terävää, taistelevaa ja aggressiivista peliä. Mies on selkeästi kunnossa. Viime IFK -visiitin ehtoopuolella ei tainnut olla. Ilmeisesti se aikanaan EHT Venäjäreissulla tullut loukkaantuminen jouduttiin parsimaan kahteen kertaan kuntoon. Kommenttejani ja keskusteltavaa IFK:n meiningistä voi lukea Jatkoajan Keskustelupalstalta, jossa viimeisimpänä kontribuutiona on tämä aivopieru: http://keskustelu.jatkoaika.com/showpost.php?p=3031265&postcount=1214

Kävin tuossa yksi ilta pelaamassa Gringojenkin kanssa yhden Jatkosarja A:n (alin jatkosarja) pelin. Ihan hyvin hoidettiin kahdeksallakin kenttäpelaajalla pointsit kotiin. Tein yhden maalin ja esiinnyin muutenkin edukseni.

Stadi HC:lla on mennyt helvetin hyvin AAA-jatkosarjassa. Listaan tähän pikaisesti tähän mennessä pelatut ottelut, kun en kaikissa ole ollut paikalla enkä kaikista kovasti muistakaan niin tällä kertaa varsinaiset raportit jäävät paikallaolleiden muistoihin.

HeKa – Stadi HC    2 – 7

Stadi HC – Red Wings    6 – 6

1+0 (2 pim)

Tasainen vääntö, josta ei lopulta löytynyt voittajaa lainkaan. Oma maali läpiajosta. Vedet korvista ja längistä sisään, ei sen kummempaa. Tärkeä maali jokatapauksessa. Ilman sitä oltais hävitty

Morrison – Stadi HC    4 – 7

1 + 1 (6 pim)

Erään tuomarin näytöstä alusta asti. Ihan käsittämättömiä vihellyksiä puolin ja toisin. Kaverilla ei ole minkäänlaista auktoriteettia tai käsitystä pelistä itsestään. Aika tehokkaasti onnistui tappamaan pelin, vaikka toisena tuomarina toiminut tuttavani yritti parhaansa mukaan saada peliä edes jotenkin raiteilleen. Yksi saamistani rangaistuksista oli ihan aiheellinen, mutta kaksi muuta olivat varsinaisia paraatipuhalluksia. Toinen tuli vartalotaklauksesta tilanteesta jossa luistelin keskialueella, vastustaja ajoi mua selkään ja kaatus itse… Ja toinen käytöksestä, kun katsomosta huudettiin kentälle…

Maalin sain tehtyä maalinedustaruuhkasta josta “harjasin” kiekon sisään. Stadi HC:n maalilla minut olisi vähintään skalpeerattu, mutta Morrisonin luukulla sain harjata ihan rauhassa.  Hyvä taisteluvoitto jokatapauksessa ja tärkeät sarjapisteet taas meille.

Stadi HC – TmH    8 – 5

0 + 0 (0 pim)

Kiikaritehoista huolimatta ihan hyvä matsi, henkilökohtaisesti. Joukkueiden puolesta vähän harmittaa ja tuomareiden puolesta lähinnä säälittää. Puhaltamassa oli jälleen sama mikkihiiri kuin edellisessäkin ottelussa. Havaitsinkin äijän heti alussa ja ehdin varoittaa meidän pelaajiamme ettei kannata huudella yhtään-vitun-mitään sinne kentälle eikä muutenkaan ottaa vastustajaa yhtään enempää kuin tarpeeksi.

No eipä siinä kulunut aikaakaan kun tämä em. raitapaita saa oman agendansa tuotannon käyntiin ja kaksi joukkueellista marionetteja tanssii mukana. Vastustaja ei tainnut oikein missään vaiheessa tajuta ettei se tuomari ole tältä planeetalta eikä sillä ole aikomustakaan edistää pelin kulkua vaan viheltää jokaisesta tilanteesta jäähy, joka edes näyttää siltä että jotain saatetaan rikkoa. Linja oli varmaan hänen mielestään mallia “tiukka”. Mutta niin meidän (joka näiden tuomareiden palkanmaksun kustantaa, btw), kuin vastustajankin mielestä linja oli mallia “tappaa pelin” ja “mitä helvettiä?” + lisäksi meidän #3 totesi tuttuun tyyliin: “Ei voi olla TODELLISTA.”.

Oli se, totisinta totta. Maailman paskin tuomari, meidän pelissä, jälleen. Näiden kahden matsin kokemusten jälkeen Hiltunen on jumala. Noh, meille tuli sit ylivoimaa oikein urakalla ja niistä saatiin montakin tilannetta rakenneltua. Pelasin taas sentterinä siihen asti kun ketjuja jouduttiin ruuvaamaan uudestaan yhden miehen jätettyä kentän. Parit ihan asialliset kuviot saatiin järkättyä ja pari vetopaikkaakin oli, ei vaan uponnut.

Tulevat koitokset

Tällä viikolla on vielä jäljellä huominen Tavastia Suur+ – Stadi HC -ottelu, joka on ennakkoasetelmistaan selkeästi kovempi matsi kuin yksikään tähänastisista jatkosarjan otteluista. Hieman ennakkoja yritin haalia sieltä sun täältä. Vähän näyttäis siltä että tässä on useampikin tuttu kaveri Tavastia+ -joukkueesta. Heidän onnistunut hämäys, puutteelliset kotisivut ja epäselvä joukkueiden nimeämiskäytäntö kuitenkin estää joukkueen scouttaamisen muuten kuin päällisin puolin. Löysin Sorryn raportin heidän taistelustaan tämän joukkueen kanssa: http://www.sorryhockey.fi/ajankohtaista/statistics/ottelut_kausi_09-10/sorry_-_tavastia_suur+_5-7.html

Äkkiseltään katsottuna ei kannattaisi hirveästi lähteä juoksemaan näiden kanssa, vaan pyrkiä pelaamaan fiksusti omaa peliä kärsivällisesti puolustaen ja iskeä kun on paikka. Huomennahan se nähdään kuinka äijien käy. Kaikki peliin, 45min ja taululla on tulos.

Ensi viikko on jo aika rapea rykäisy, kun tiistaina pelataan Soneran kansa Poliiseja vastaan. Torstai-aamuna olen mukana KKK:n ystävyysottelussa PWC:tä vastaan ja lauantaina Team Pappa isännöi Stadi HC:ta. Sitten alkaakin Vancouverin olympialaiset ja reilun kahden viikon loma! Lomalla ajattelin lähinnä katsoa olympialaisia ja käydä Valkeakoskella pelaamassa Jatkoaika Winter Classic ’10 -ottelussa. Näistä tunnelmia sitten lähempänä.

Chilit

Kasvatuskausi on ihan mukavasti käynnissä. Suunnilleen puolet lajikkeista on jo itänyt ja pikkuhiljaa alan siirtämään niitä taimikasvatuksen piiriin. Taimia varten ajattelin rakentaa ns. Fogger -systeemin, jossa kasvien juuria ravitaan verkkoruukuissa eräänlaisella sumuttimella. Ultraääntä sumun tuottamiseen käyttävä laite muuttaa ravinneliemen hienoksi sumuksi, joka voitelee kasvien juuria sopivasti. Nähtäväksi jää miten tämä sitten lopulta onnistuu, mutta yrittää pitää ainakin. Tällä hetkellä mulla on ainakin ihan liian iso astia, jota on mahdotonta saada edes kahdella sumuttimella hoidettua. Yritän vielä tänään ehtiä käymään Bauhausissa pienemmän astian perässä.

Viereisessä kuvassa on tuollainen sumutin ämpärissä. Nuo Ledivalot kuuluvat sumuttimeen, mutta näissä kasvatustarkoituksissa ne lienee parasta peittää jollain. Palataan asiaan oikein kuvien kera jos/kun taas jossain vaiheessa jaksaa.

Parin viikon saldo

Stadi HC – Morjens    3 – 5

1+0 (2 pim)

Joo, tosiaan. Kävi tuo Morjens meidän vieraana tuossa pari viikkoa sitten ja pääsin heti melkein ottelun alussa läpiajoon. Laitoin klassisesti puikoista sisään ja peli näytti vielä tuolloin ihan hyvältä. Jossain vaiheessa notkahdimme kuitenkin ja aloimme menettää otetta ottelusta. Peli oli pitkään melko tasainen, mutta kaveri sai pari enemmän sisään ja vei sarjapisteet mukanaan.

Toisaalta ihan hyväkin hävitä välillä niin ei joudu ylempään jatkosarjaan. Sieltä tulis nimittäin melko ikävä kevätjakso, kun kaikki oikeesti parhaat harrastejengit pyyhkii vuorotellen vastaan. En usko että ihan vielä tällä kaudella ollaan valmiita tuohon ylimpään sarjaan. Tottakai toivottavasti jonain vuonna ollaan siellä kirkkaasti ja voitetaan koko paska. Sehän se ultimaattinen tavoite on, ja pitääkin olla.

Muuten olen pysytellyt tuossa 3-4 jäätä viikossa -tahdissa ja käynyt pari kertaa pitkästä aikaa Hasaninkin aamujäillä. KKK:n aamujäillä en ole sen sijaan ehtinyt pariin viikkoon käymään. Jotenkin vaan sattunut jotain muuta. Täytynee muutenkin vaihtaa varmaan pelkkään perjantaikäyntiin tuo KKK:n homma kevätkaudella. Siinäkin on vielä vaaran paikka kun joka toinen torstai on Stadi HC:n kotiottelulle varaus. Jokatapauksessa sen 4 kertaa pääsee joka viikko jäälle halutessaan, ja kohta kun kelit paranee (eli jäätyy!) niin pääsee sitä henkilökohtaistakin taitoa (hah) harjoittelemaan ulkojäille…

HeSa – Sonera    3 – 3

0 + 0 (0 pim)

Tjoop. Viime viikolla lyötiin sitten pakettiin Soneran osalta aamusarjan alkusarja. Helsingin Sanomien pirteän jengin kanssa väännettiin melko tasaisesti. Hyvätempoinen matsi jossa olisi ollut enemmän kuin monta ratkaisupaikkaa meillä. Laukaukset oli varmaan 60 – 10 meille. Hyvä peli jokatapauksessa ja mukavan pirteällä jalalla pääsi pelaamaan.

Alkusarjassa Soneran kanssa sijoituttiin lopulta toiseksi, joka varmaan antaa vähän osviittaa osaltaan siitä mitä jatkosarjassa tulee tapahtumaan. Ylempään jatkosarjaan tiensä selvitti myös Poliisit, Lemminkäinen,  Hesari ja HC Raja. Yksi joukkue jää siis pudotuspelien ulkopuolelle, jossa ratkaistaan mitkä joukkueet pääsevät välieriin parhaita iltajengejä vastaan. Viimeksi tie katkesi vähän liian aikaisin. Ensimmäinen iltajoukkue sysäsi meidät pronssiotteluun ja toinen laittoi loppusijoitukseksi 4.

Lisäksi pelailtiin tänään Soneran kanssa Nordean Vahinkovakuutuksen / Trygvesta:n porukkaa vastaan. Siellähän sitä oli taas TPS:n vanhoja liigajätkiä rivit täynnä, mutta eipä tuo haitannut. Hauskaa oli ja mukavaa. Puitteet oli parhaasta päästä, sillä ottelu pelattiin Nordiksen isolla näyttämöllä, eli ihan siellä miesten puolella. Oltiinhan me ihan eri planeetalta kuin vastustaja, mutta kaikkemme annettiin ja kovasti taisteltiin. Numerot taisi olla viimekertaista 3 – 6 -tappiota hieman rumemmat mutta jossain vaiheessa tuloksen laskeminen jo lopetettiin.

Omalta osalta todella pirteä ja mukava matsi. Tässä kun on viikkoa vajaa 2kk ollut ilman tippaakaan alkoholia niin alkaa tuo luistinkin kulkemaan ihan eri tavalla. Paino on pudonnut 4 kg, olo on pirteämpi, eikä krapulaa ole näkynyt.

Tällä viikolla olisi vuorossa vielä huomenna Stadi HC:n matsi JäTe:ä vastaan. Tuo ottelu pitäisi hävitä, jos halutaan “oikean tasoiset” pelit kevääksi jatkosarjaan. Keskiviikkona huilataan, tai korkeintaan käydään ulkojäillä, jos ne saavat siihen mennessä sellaiset järjestettyä. Torstaina aamujäät ála Hasan, Perjantaina KKK:n ja sunnuntaina Stadi HC:n. Eli tälle viikolle voisi optimitilanteessa tulla peräti 5 harjoituskertaa.

Toivottavasti pakkaset jatkuvat vielä ensi viikollakin, niin pääsisi ulkojäille vähän kikkailemaan.

Alkuviikon raportti

Nordea – Sonera    2 – 12

Niinhän siinä kävi että me vietiin ja Nordea vikisi. Alussa oli aika tasaista ja itseasiassa maalinteon aloittikin Nordea. Me siitä sitten sisuunnuttiin ja otettiin toiseen erään oikein teräsuojat pois. Ihan tasaiseen tahtiin tuli maaleja, parhaimmillaan parikin per vaihto. Vastustajan puolustus ja maalivahtipeli ei ollut kovinkaan ensiluokkaista ja aika vapaasti saatiin laittaa kiekkoa reppuun.

Itse keskityin omassa pelissa vaan pysymään pystyssä. Vasemmasta luistimesta on jostain syystä mennyt ulkokantti tylsäksi ja kääntyminen tuottaa käsittämättömiä vaikeuksia. Lisäksi oli hieman bensa loppu kun ei ollut alkuviikosta tehnyt mitään eikä tullut syötyä perinteistä pastalatausta peliä edeltävänä iltana. Onneksi Soneralla oli tässä matsissa kuitenkin normaalitavoista poiketen peräti 14 osallistujaa. Siitä saatiin mukavasti tehokasta peliaikaa kaikille ja tuloksesta päätellen se kantoi hedelmää. Toivottavasti tämä tulee tavaksi.

Loppuviikon kiekkoilut pitää sisällään huomiset Hasanin aamujäät. HIFK – Tappara -ottelun, jossa Tuukka Mäntylältä sahataan pää irti. Perjantain aamujäät ja sunnuntain Stadi HC:n jäävuoron.

Kaikenlaista pientä viritystä tässä lisäksi… Chilikasvatus vähän tiivistyi. Ensi kaudella kasvatellaan vähän spesifisempiä lajikkeita ja ihan eri tavalla kuin ekalla kaudella. Voisi pitää nyt kunnolla kirjaa noista uusista, kun alan niitä kohta idättämään. Kiva kyllä olla terveenä ja pelailla

Voi vittu, kytät!

Sonera – PoKi    4 – 15

Parempi vei. Poliiseilla oli suht’ koht’ suurinpiirtein sama bändi kuin viime vuonna. Uudet tulokkaat olivat tosin ihan siihen terävimpään kärkeen. Siellä oli joku junnu sentterinä joka ei takuulla ollut edes poliisikoulussa. Ei muuten mitään mutta kaveri dominoi aika tyylikkäästi ja varmaan sen 5+4 heitti tehoja pöytään. Samapa tuo, pelattu mikä pelattu ja turbaaniin tuli. Tämmöistä tää oli tällä kertaa.

Tänään KKK:n toimitsijaksi, huomenna vapaata, torstaina Stadi HC:n peli, perjantaina aamujäät ja sunnuntaina treenit. Kevyempi viikko siis tällä kertaa. Vain 5 jäävuoroa.

Pirkkolan lentokentällä

Blue1 – Sonera    2 – 4

Ei oikein mitään erityistä kerrottavaa tästä ottelusta. Parempi voitti kun teki enemmän maaleja. Blue1:n peli kaatui täysin omiin jäähyihinsä. Taitava porukka kyllä muuten, mutta ei sillä taidollakaan ylivoimaa vastaan kovin pitkälle pötkitä. Vastustajalla taisi lisäksi olla peräti 9 kenttäpelaajaa, joten jo ennestään vähiä rivejä ei kannata väsyttää alivoimalla.

Itsellä oli ihan hyvä matsi pari erää. Pelattiin kiertävää hyökkääjää, joten pääsin käymään kaikilla hyökkäyspaikoilla. Parhaiten sai pelattua ehkä siinä keskellä. Melko lailla virheitä vältellessä meni tuo ottelu. Kolmannessa erässä oli eväät syöty ja alkoi vähän jalka painaa. Pitäisi muistaa syödä aina edellisinä päivinä jotain hiilaripitoista. Nyt jäi syömiset hiljaisemmalle ja se kyllä näkyi jäällä, etenkin lopussa.

Tärkeä voitto kuitenkin ja unelma sarjavoitosta elää vielä. Se vaatii nyt ensi tiistaina kivikovien Poliisien voittaminen. Heillä on viisi matsia takana, näistä viisi voittoa, vaatimattomalla 51-7 maalierolla…