Oy Lättysyöttö Ab

Pitkästä aikaa KKK:n aamujäillä

Vaikka eilinen Stadi HC:n jäävuoro päättyi yhdentoista korvilla, niin päättäväisenä vielä ilmoittauduin kotiin päästyäni myös aamun KKK -jäille. Jäävuorolta puuttui tällä kertaa molemmat maalivahdit, muttei se menoa haitannut – hirveesti.

Hyväntuulinen ja rento meininki kantoi koko tunnin ja 2,5kk tauon jälkeen oli taas kiva käydä Baronalla kurvailemassa. Täytyy pyrkiä käymään nyt useamminkin. Harmillisesti vaan on just edellisenä iltana Stadi HC:n treenit tai peli.

Ei kummempia, täältä tähän.

Kaikenlaista taas

Toivuttuani parin viikon kesälomasta ja Vancouverin olympialaisista ajattelin taas vähän blogata. Ulkojäillä on tullut käytyä pariin kertaan ja onhan tuossa pari sarjapeliäkin pelattu. Ei mitään ihmeellisempää kuitenkaan. Olympialaisista jäi ihan hyvä maku. Kiekkofinaali oli huikea trilleri ja siellä pelasi kyllä ehdottomasti turnauksen kaksi parasta joukkuetta. Suomen sijoitus oli täysin ansaittu ja oikeudenmukainen. Olis tullu pikkasen kovaa kyytiä kummalta tahansa finaalivastustajalta finaalissa… Vai joko USA -ottelun ensimmäinen erä on unohdettu?

HeSa – Sonera    7 – 9

0+1 (0 pim)

Ottelu keskellä päivää (klo 12:30) hiihtolomaviikolla… Olis voinu kuvitella tän olevan Soneralle haastava aika saada pelaajia. Mutta vielä haastavampi tämä Hesarin oma kotivuoro oli heille itselleen. Saivat viisi (5) ukkoa jäälle + maalivahdin. Ja vielä mitä – Pyörittivät meitä ajoittain aika väkevinkin ottein. Oltiin siinä 30sec pelin jälkeen jo 0-2 johdossa, ja porskuteltiin jossain vaiheessa jo jossain 1-6 lukemissa, kunnes Hesari aloitti kyttäystaktiikkansa. Loistavasti taktikoineet Hesaroidit pääsivät jo hengittämään niskaan lopussa, mutta saimme kuitenkin käännettyä pelin eduksemme.

Ottelusta on lisäksi mainittava erinomainen tuomarointi, joka ei tietysti voisi jääkiekkoleijonaksikin aateloidulta Karl-Gustav Kaislalta muuten sujuakaan. Olisipa kaikissa otteluissa näin laadukasta tuomarointia.

Sonera – HC Raja    5 – 4

Toimitsijavuoro

Rutiinivoitolla ennakoidusta perusväännöstä kehkeytyikin melkoinen trilleri kun Rajamiehet innostuivat tekemään maaleja ihan tosissaan. Sonera sai jo toisessa peräkkäisessä ottelussa taululle tiukat lukemat, vaikka pelin alkuasetelmat kertoivat aivan jotain muuta. Itse olin toimitsijana eikä pelissä ollut oikeastaan mitään poikkeuksellista. Tuomarikaksikkokin hoiti hommansa rutiinilla joten tästä ei sen enempiä.

Stadi HC – Kilu    7 – 4

1+1 (0 pim)

Stadi HC:n tärkein ottelu playoff-paikkaa ajatellen oli käsillä. Saimme meikäläisen avausmaalilla loistavan alun otteluun. Pääsin vasemmasta laidasta läpi ja oikeaan ylänurkkaan suunnattu laukaus meni niin itseni – kuin vastustajan maalivahdinkin yllätykseksi längistä sisään. Jäätä pitkin ja kovaa. En edes tiennyt että osaan vetää noin kovaa jäätä pitkin. Näin tällä kertaa. Ottelussa oli myöhemmin parikin paikkaa lisää. Niistä ei kiekko kuitenkaan maalivahtia ohittanut vaikka voimaakin oli kohtuudella takana. Yhdestä läpiajostakin pääsin vielä yrittämään mutta tällä kertaa veskarilla oli maila länkiensä suojana, eikä sieltä ollut asiaa.

Ottelu oli Stadi HC:n hallussa alusta alkaen. Hyvällä fiiliksellä ja reippaalla otteella pelaten pysyimme pelin herroina alusta loppuun asti, vaikka päin persettä viheltänyt erotuomarikaksikko kovasti yritti koko peliä myrkyttää. Käsittämättömän huonoja tuomioita, viheltämättömiä paitsioita ja näkymättömiä korkeita mailoja. Itselläkin meni visiiri uusiksi kun vastustajan maila piirsi siihen keskelle näkökenttää

Playoffeihin ollaan siis kovaa vauhtia menossa. Ne pelit ovat tässä taulukossa. Mielenkiintoiseksi menee, sillä Stadi HC ja Sonera lähestyvät molemmat kohti terävintä kärkeä ja saattavat kohdata välierävaiheessa. Sinne on kyllä vielä molemmilla joukkueilla pitkä matka, mutta ainahan siellä jotkut pelaavat – Miksei tällä kaudella Stadi HC ja/tai Sonera? Mielestäni molemmilla on ihan hyvät mahdollisuudet tuonne. Stadi HC:n viime kausi jäi vähän lyhyeksi kun jäimme playoffien ulkopuolelle, mutta Soneran kanssa mentiin tuonne kovimpaan pronssiotteluun saakka. Silloin Toshiba tuli ja vei tuon ottelun.

Ilmoitin tuossa Jatkoaika HC:n mukaan Hawaijiturnaukseen joka järjestetään toukokuun loppupuolella Vierumäellä. Lisäksi toukokuun alussa on harrastekiekon päätösturnaus, johon Stadi HC osallistuu. Kesäturnaukset ovat aina mukavia.

Laitoin uusia chilejä itämään eilen. Kymmenkunta uutta lajiketta pitäisi saada taimiksi ja siitä sitten aeron kautta vesiviljelyyn. Tällä hetkellä aerossa on aika komeita taimia, joita pitäisi alkaa jotenkin fiksusti sijoittamaan edelleen. Täytyy priorisoida noita jotenkin, että saan vesiviljelyyn varmasti kaikille riittävästi tilaa mutta kuitenkin kaikki lajikkeet vielä jotenkin kasvamaan. Eiköhän jotkut päädy ruukkuihinkin.

Lisäksi olen ollut jo 5 kuukautta ilman tippaakaan alkoholia. Madness.

JWC -mestaruus!!

HC Boners – HC Andersen    8 – 7

Pukukoppipelaamista + Näkymätöntä röyhintää (0 pim)

Jatkoajan raportista käy kaikki geneerinen ilmi, se löytyy tästä: “HC Boners sai revanssinsa“. Itsellä oli tehojen puolesta kiikari-ilta, mutta muuten kiekko ja luistin liikkui ihan maukkaasti. Olen ihan tyytyväinen omaankin suoritukseen, mutta kyllä tämä maukas voitto ajaa kaiken oman edelle. Määrätietoisesti ja orjallisesti pelisysteemiä noudattaen voitimme ennakkoon ns. paperilla vahvemman joukkueen.

Kuluneen vuoden aikana oli jätkät kehittyneet huimasti. Viime vuoden tapahtuma kipinöi monen kiekkoilijan harrastuksen uuteen alkuun ja se kyllä näkyi jäällä. Ei ollut enää yhtään keilaa kierrettävänä eikä helppoja ratkaisuja.

Tämä viikko oli varsinainen härkäviikko. Seuraava koitos olisi tiistaiaamun Helsingin Sanomat – Sonera… Voi olla etten jaksa, mutta katsotaan.

Syöttö kuin suudelma

Sorry – Stadi HC    2 – 4

0+1 (4 pim)

Käytiin Matinkylässä Sorryn vieraana. Kohtuullisen helppo matsi meidän fiiliksellä, joka oli jälleen kerran huippuluokkaa. Meillä on tällä kaudella asiat sujuneet poikkeuksellisen hyvin niin kentällä kuin sen ulkopuolellakin ja se näkyy otteluiden lopputuloksissa. Mahtava peli taas joka jätkältä. Joukkue isolla J:llä.

Stadi HC – HB    9 – 5

0+1 (2 pim)

Hockey Bears saapui täysmiehityksellä pimeään torstai-iltaan Malmille. Sikäli erikoista että olivat tarvinneet täydennysmiehiä ihan Karhu-Kissojen edustusjoukkueesta asti, vaikka omiakin oli ihan riittämiin. Eipä auttanut edes pari supertähteä meidän huippumotivoitunutta ryhmää vastaan. Meilläkään ei ollut edes ihan kaikista paras mahdollinen kokoonpano jäällä, mutta asenne ja tahto ratkaisi ottelun eduksemme.

Naurettavimmat hetket koin kun erätauolla kysyin vastustajan kapteenilta että “Miksi ette omalla porukalla tulleet?” niin vastasi vaan että “Ihan omia jätkiä on kaikki”. Yearight. Samapa tuo, opetuksen saivat; meille ei vittuilla.

Hommat jatkuu tämän päivän lepuuttelun jälkeen huomisella Jatkoaika Winter Classsic -ottelulla Valkeakosken jäähallissa. Oma rooli löytynee jostain hyökkäysvitjasta. Ystävyysottelun tunnelmassa vedettävän matsin lopputuloksella ei ole niinkään väliä. Kunhan pääsee itse kihauttamaan pari.

Palautetta YLE:lle HD-hommasta…

Laitoin vittumaisena jätkänä palautetta YLE:lle siitä kun lätkä ei näy hoodeenä mut joku “EPO-sivakointi” näkyy.

Hei, nyt tarkkana siellä ja priorisoikaa lätkämatsit HD:na jookosta kookosta?

Se on vaan niin maan perusteellisen paljon parempi kuva ja just kiekkoon nopeana lajina paras mahdollinen vaihtoehto. Vai mikä tää ajatus täällä taustalla on ollut että hiihdot näytetään HD:nä ja lätkät SD:nä?

Vaikkette näihin palautteisiin henkilökohtaisesti vastaa niin vaikka jossain lätkästudion spiikissä voisi ystävällinen ja informatiivinen studioisäntämme “Nahka Tapsa” kertoa sen todellisen syyn meille kaikille.

Hiihdossa riittää ku näkee kellon (ja sit tiedotustilaisuudessa KP Käryn ja Paavo M Petoksen naamat)…

Kiitos tähänastisesta tarjonnasta. Laadukasta ja hyvää tuotantoa taas kautta linjan. Erityismaininta tuosta HD-kuvasta johon hankin itsekin laitteen ihan näitä olympialaisia varten.

“OTA VÄHE ANABOLOSIA RETEOITA MJOOTAH?!?”

Loma-aamu ja peli

Lemminkäinen – Sonera    4 – 11

0+3 (2 pim)

Joo, kolme kihausta meikäläisenkin syötöistä. Yksi oli kakkossyöttö läpiajoon josta kaveri vielä siirsi vastuuta, mutta kaksi muuta suoraan oivalluksen tähtikuviosta. Toinen Ollin opetuksen mukaan selän takaa “vitun hienosti” ja toinen tolpan kautta Ihan hauskaa oli pelailla, vaikka heti alussa meinasin saada kaksi mailaa käyttööni. Toista tarjottiin kainaloon molemmin puolin mutten kelpuuttanut. Kävin sitten olkapäällä ilmoittamassa etten tarvitse toista mailaa, eikä kahdella saisi kai pelatakaan. Vastustajalla oli vaikeuksia säilyttää tasapainoaan tämän viestin saatuaan joten olin oikeutettu kahden minuutin täysistuntoon.

Seuraava koitos huomenna Sorryn vieraana Stadi HC:n kanssa.

Kahdesti syöty pizza ja voltti

Olikohan siinä Nesteen kahvissa jotain, kun puolivälissä treenejä tuli iltasella syöty pizza takaisin suuhun. Nieleskelin kohteliaasti herrasmiehenä sen takaisin ja lyllersin puolitehoilla (jos sitäkään) jäävuoron loppuun. Kotiin päästyäni vatsa heitti vielä voltin ja päästin äsken muutaman kurkiauran varpussaattueineen kohti ikuisuuden syövereitä.

Nyt alkaa vähän helpottaa…. Toivottavasti ohimenevää.

Eräs lauantaipäivä

Team Pappa – Stadi HC    5 – 4

0+2 (4 pim)

Ihan hauska matsi. Oma peli kulki helvetin hyvin ja luistelu tuntuu todella irtonaiselta. Mukava painaa ja tehdä hommia kun tiimikin toimii. Joukkueessa on helvetin hyvä henki ja pelattiin taas hyvä matsi. Oltaisiin ehkä tasapeli ansaittu vähintään, mutta niin kovasti haluttiin voittoa että oltiin lopussa kahdella kärkkymässä kun vastustaja päätti tehdä voittomaalin. Eihän siinä… Hyvä peli jokatapauksessa.

Kesälomaa tässä vietellään ja kovasti olympialaisia katsellaan. Huomenillalla Stadi HC:n treenit Malmilla. Ensi viikolla muutenkin kivasti jäitä. Palaamme asiaan.

Tiistai-aamun trilleri

Sonera – PoKi    6 – 7

0+1 (2 pim)

Kytät on poliiseja edelleen. Tällä kertaa olivat jättäneet kaikkein terävimmät syömähampaat kotiin. Poliiseilta puuttu riveistään pari vakiokokoonpanon tähteä, ja peli muodostuikin melko tiukaksi. Alussa mentiin pitkään 2-2 tasatilanteessa. Jossain vaiheessa poliisit karkasivat jo 2-5 lukemiin, mutta sitkeästi tultiin rinnalle. Siitä sitten vuorotellen vielä tehtiin ja meidän tasoittava jäi yliajalle.

Itsellä aika terävä jalka. Ihan hyvää kondista saanut nyt pidettyä yllä kun on tasaisesti parin päivän välein aktiviteettia. Tänäänkin lepopäivä, mutta huomenaamulla pitäisi olla PWC-KKK -matsissa auttamassa Kukonlaulun jätkiä treenipelissä. Muuten en välttämättä olis jaksanut, mutta kun peli on Nordiksen Areenalla niin kyllähän siellä pitää kerran vuodessa käydä. Viime vuonnahan olin siellä Soneran kanssa vääntämässä Tryggvestaa vastaan treenimatsissa.

Ei kummempia tällä kertaa siis. Pari päivää vielä töitä ja sitten pariksi viikoksi Vancouver -lomalle. Jatkoaika Winter Classic lähestyy kovasti, ja onpa tässä tullut sovittua jo asioita kesän Hawaijiturnauksenkin osalta. Hyvältä näyttää.

Tunne, tahto ja realiteetit

Tavastia Suur+ – Stadi HC    7 – 4

0+0 (0 pim)

Selkeästi kovin vastustaja tällä kaudella tähän mennessä. Eikä lähdetty peruuttelemaan vaikka emme saaneet kuin 10 pelaajaa jalkeille. Ottelu oli alusta alkaen todella tasainen ja hyvä vääntö. Siinä missä meidän maalit syntyivät kahdesta eri kynästä, kaverilta löytyy peräti 6 eri maalintekijää. Ratkaisijoita ei siis meillä ollut ihan tungokseksi asti.

Oma pelini vaelteli siellä paskan ja huonon rajamailla. Kahdella kentällä painettiin ja neljällä puolustajalla. Sen lisäksi että olimme hieman kevyellä pääluvulla liikenteessä, oli vastustajalla parempi taitotaso. Tahdolla ja fiiliksellä pysyimme taistelussa mukana ja vasta viimeisessä erässä ottelu kääntyi vastustajan eduksi. Ottelun aikana fiiliksemme löi jo vähän ylikin, kun pari meidän kaveria ei ollut tyytyväisiä meidän ainoan mukana olleen pelintekijän ratkaisuihin. Nämä ylitunteet purkautuivat sitten valitettavasti meuhkaamisella vaihtoaitiossa omille.

En kovin mielelläni tuohon puuttuisi, mutta tänään kapteenina ja joukkueenjohtajana yritin pelin jälkeen tunteiden tasoituttua tarjota kaikille osapuolille keskustelevampaa ja rakentavampaa otetta. Tilanne oli siinä mielessä vähän “epäreilu” koska kaikki johtui siitä että meille tehtiin enemmän maaleja kuin me pystyimme yhdellä pelinrakentajalla tekemään. Tätä pelinrakentajan roolia olisi pitänyt ehkä miettiä ja teroittaa jo ennen ottelua, joten otan siitä täyden vastuun.

Mutta, kun sanon että meiltä puuttui tänään joukkueesta 5 pelaajaa (joista 4 mahtuu tämän(kin) kauden pistepörssin viiden parhaan joukkoon, ja joista 2 on loistavia pelintekijöitä ja 3 loistavia maalintekijöitä),  niin miksi se on “selittelyä” ja epäolennaista? Minusta se on jumalauta realiteetti. Ja nyt kun sanon että oltais voitettu jos nää olis ollu mukana, niin se ei tietenkään tarkoita sitä että 10 tänään pelannutta on ihan turhia, vaikka se niin tietysti tulkitaan. Jokaista jätkää tarvitaan ja jokaiselle jätkälle löytyy se oma rooli siitä omasta kentällisestä. Näistä pitäisi puhua selkeästi huomattavasti enemmän. Jauhetaan sitä paskaa sitten pelin jälkeen ja saunailloissa.

On ihan hyvä joskus katsoa asioita eri perspektiivistä. Rakentavinta ja antoisinta on yrittää nähdä kokonaisuuksia jotka muodostuvat tässä tapauksessa niistä rakennuspalikoista joita joukkueessamme on. Joka ottelussa pitäisi rakentaa ketjut siten että jokaisessa ketjussa on yksi pelintekijä, jonka kautta peliä pelataan. Lisäksi pakkiparit niin, että toinen on hyökkäävämpi ja toinen taas enemmän “stay-at-home” -tyyppinen varmistava puolustaja.

Stadi HC:ssa on valtava määrä vielä vapauttamatonta peliälyä ja -oivallusta. Pelisysteemin ajoittainen puuttuminen ja ketjujen epätasapainoiset kasaukset johtavat usein siihen että joudumme pelaamaan ns. reaktiopeliä, jossa kukaan ei voi ennakoida mitä kaveri yrittää tehdä ja mistä hän yrittää sinua etsiä. Periaatteessa raa’asti sanottuna kenelläkään ei ole “oikeutta” puuttua kenenkään pelityyliin, koska monesti ei ole edes sovittu mitään. Eli ennenkuin räksytät kaverille ettei hän pelaa niinkuin pitäisi, kerro hänelle miten hänen pitäisi pelata ja varmista että muutkin kentällisen jäsenet kuulevat. Silloin teillä on jo (ehkä se ratkaiseva?) pala pelisysteemiä olemassa ja ainakin teoriassa peli paranee.

Toisaalta se, että tunteet kuohuu, kertoo siitä että jengi oikeasti välittää asioista, joukkueesta, pelistä ja lopputuloksesta. Mun ei ole Stadi HC:ssa koskaan tarvinnut sitä epäillä, eikä tarvitse nytkään. Parhaassa tilanteesa tietysti pystymme suuntaamaan kaiken energian positiivisesti kentälle ja pelaamiseen, jota olemme onnistuneesti harjoittaneet muutamassa voitto-ottelusta pahastakin vastustajasta.

Täytyykin ennen seuraavaa ottelua kopissa ihan väkisin puhua tulevasta koitoksesta ja käydä läpi näitä ketjujen roolituksia ja pelitapaa. Ei siinä varmaan ainakaan mitään menetä. Ketjut tulee rakentaa peliä tekevän sentterin ympärille ja roolittaa huolellisesti. Toivottavasti meillä on tulevaisuudessa koko materiaalimme käytössä.

Täältä tähän, eikä edellä ole sitten kenellekään mitään henkilökohtaista sitten, joten turha alkaa kyräilemään